OLLAANHAN ME ONNELLISIA!?
Tämä 70-luvulla maalamani taulu kuvaa onnellista mielenmaisemaa. 20.3. on YK:n asettama maailmanlaajuinen Onnellisuuspäivä ja nyt on voitu yli viikon ajan päivitellä, miten on mahdollista, että olemme kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Päätin perehtyä asiaan.
Eri maiden asukkaiden koetun hyvinvoinnin (onnellisuuden) mittaaminen alkoi aikoinaan Bhutanissa kehitetyllä mittarilla. Se muodostettiin vastapainoksi bruttokansantuloa painottaville mittareille.
MITTARI
Aloitan esittämällä neljä kysymystä, joihin voit vastata mielessäsi:
Kuvittele mielessäsi tikapuut, joissa askelmat on numeroitu 0- 10. Tikapuiden huippu (10) edustaa parasta mahdollista elämää ja alin (0) huonointa mahdollista elämää.
1. Arvioi minkä numeroisella askelmalla tunnet tällä hetkellä seisovasi?
2. Arvioi minkä numeroisella askelmalla luulet seisovasi viiden vuoden päästä?
3. Myönteiset tunteet: tunsitko eilen jotain tai joitain seuraavista tunteista: hauskuus, nautinto, innostuminen. kyllä / ei
4. Kielteiset tunteet: tunsitko eilen jotain tai joitain seuraavista tunteista: huoli, suru, viha. kyllä / ei
Palaan mittariin tuonnempana.
MUITA ARVIOITA
On olemassa myös OECD-maiden Hyvän elämän mittari ja sen mittarin mukaan Suomella olisi vielä vähän petrattavaa, vaikka olemmekin heidän mittarillaan elämäämme tyytyväisin OECD-maihin kuuluva kansa. Olen käsitellyt seuraavassa vuoden 2020 tuloksia, jotka oli tuoreimmat netistä löytyvät tulokset. (https://www.oecdbetterlifeindex.org/#/42455445444) Mittarissa arvioidaan yhtätoista eri hyvinvointia mittaavaa piirrettä
1. Asuminen: asuinolot ja kustannukset
2. Tulot: kotitalouksien nettotulot ja nettovarallisuus
3. Työelämä: palkat, työturvallisuus, työttömyys
4. Yhteisöt: sosiaalinen tuki, verkostot
5. Koulutus: koulutusaste ja koulutuksen laatu
6. Ympäristö: laatu ja terveellisyys
7. Hallinto: demokratian toteutuminen
8. Terveys
9. Tyytyväisyys elämään: Onnellisuuden taso
10. Turvallisuus: väkivaltarikosten määrä
11. Työn ja vapaa-ajan tasapaino
Taulukossa on kymmenen parhaimman OECD-maan ja kymmenen heikoimman maan tulokset.
Olemme kaikkein tyytyväisin kansa oman arviomme mukaan. Tutkimuksessa ihmisiä pyydettiin arvioimaan, miten tyytyväisiä he ovat kaiken kaikkiaan omaan elämäänsä - eikä senhetkistä tunnetilaa.
Sijoittumiset keskitasolle
Ylemmästä taulukosta voimme havaita, että keskitasolle sijoitumme tulotasossa, osallistumisessa päätöksentekoon eli demokratian toteutuminen (Demokratian toteutumista mitattiin paitsi äänestysprosentilla, myös sillä, missä määrin ihmiset voivat osallistua hallintoelinten päätöksiin keskeisissä heidän elämäänsä vaikuttavissa asioissa), kummallakin mittarilla sijoitumme keskitasolle. Myös asuinolomme kaipaisivat parannuksia.
Asuminen tyydyttävissä asuinoloissa on yksi tärkeimmistä asioista ihmisten elämässä. Tärkeä hyvän elämän mitta on se, onko ihmisten taloudellisesti mahdollista hankkia koti, joka täyttää seuraavat kriteerit:
Kodin tulisi olla paikka,
joka tarjoaa tilan nukkua ja levätä,
jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi,
jossa kaikilla on yksityisyyttä ja henkilökohtaista tilaa,
jossa on mahdollista perustaa perhe.
ONNELLISIN MAA 2025 RAPORTISSA (https://worldhappiness.report/ ) KERROTAAN:
OECD-maiden Parempi elämä -tutkimukseen osallistui vain nelisenkymmentä taloudellisesti kehittynyttä maata. Maailman onnellisuus -tutkimukseen n. 150 maata ja jokaisessa maassa haastateltiin 1000 Gallup-menetelmällä valikoitua vastaajaa. Tuloksissa käsiteltiin yhteenlaskettuna kolmena peräkkäisenä vuonna saatuja lukuja.
MITTARIT
Tärkeimmät elinolosuhteet:
1. bruttokansantuote asukasta kohden,
2. keskimääräinen elinajanodote,
3. elämässä on luottohenkilö,
4. tunne, että voi vapaasti tehdä tärkeitä elämän valintoja,
5. keskimääräinen annettavien lahjoitusten määrä,
6. käsitys korruption esiintymisestä hallinnossa ja liike-elämässä.
Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen perustuu kolmeen pääasialliseen
hyvinvointi-indikaattoriin, joita mittaaviin kysymyksiin sinun oli mahdollista alussa vastata
1. elämänlaatuarvioihin (nykyinen + tuleva)
2. positiivisten tunteiden yleisyys
3. negatiivisten tunteiden vähäisyys
JAOTTELU
Jos vastasit alun kysymyksiin, voit vertailla vastauksia muiden vastauksiin ja siihen, miten tutkijat jaottelevat vastaajat hyvinvoinnin tason mukaisesti kolmeen ryhmään.
Kukoistava henkilö
Hyvinvointi on vahvaa, johdonmukaista ja enenevää. Näillä vastaajilla on myönteinen näkemys nykyisestä elämäntilanteestaan (7+) ja positiivinen näkemys seuraavasta viidestä vuodesta (8+). He raportoivat kahteen muuhun ryhmään verrattuna huomattavasti vähemmän terveysongelmista, heillä on vähemmän sairauspäiviä, vähemmän huolia, stressiä, surua, vihaa ja enemmän onnea, nautintoa, innostavia kiinnostuksen kohteita ja he kokivat saavansa osakseen kunnioitusta enemmän.
Kamppaileva henkilö
Hyvinvointi on kohtalaista tai epäjohdonmukaista. Näiden vastaajien mielestä he olivat kohtalaisen onnellisia, TAI odotus kohtalaisen onnellisesta tulevaisuudesta TAI negatiivinen näkemys tulevaisuudestaan. He joko kamppailevat nykyisyydessä tai odottavat kamppailevansa tulevaisuudessa. He raportoivat enemmän päivittäisestä stressistä ja rahahuolista kuin "kukoistavat" vastaajat ja heillä on yli kaksinkertaisen määrän sairauspäiviä. He tupakoivat todennäköisemmin ja syövät vähemmän terveellisesti.
Kärsivä henkilö
Hyvinvointi on suuressa vaarassa. Näillä vastaajilla on huonot arviot nykyisestä elämäntilanteestaan (4 ja alle) ja negatiivinen näkemys tilanteesta viiden vuoden kuluttua (4 ja alle). He raportoivat todennäköisemmin, että heillä ei ole riittävästi ruokaa ja asuinolot ovat puutteellisia, heillä on todennäköisemmin fyysistä kipua, paljon stressiä, huolta, surua ja vihaa. Heillä on vähemmän mahdollisuuksia saada hoitoa, ja heillä on yli kaksinkertainen määrä sairauksia verrattuna "kukoistaviin" vastaajiin.
TUOKO RAHA ONNEA?
Suomalaiset olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin monien muiden kansojen jäsenet, joilla oli parempi tulotaso.
Raha ei mielestäni tuo onnea, mutta kokemuksesta tiedän, että rahattomuus vie onnentunteen pois.
Katsoin tällä viikolla paljon mainostetun Raha-Suomi dokumenttisarjan ensimmäisen osan. Täytyy sanoa, että katkerat muistot nousivat mieleen, kun Björn Wahlroos kertoi, miten hänen rikastumisensa pohja oli 90-luvun lamassa, joka oli hänelle onni. Minä menetin työni silloin. Tosin elämäni kääntyi sittemmin nousuun, mutta -93 saatuani potkut en sitä tiennyt, vaan onnellisuustutkimuksen kolme negatiivista tunnetta: huoli, suru ja viha olivat lähes päivittäin läsnä elämässäni. Lopulta olin vain 9kk työttömänä, vaikka luulin kirjan kirjoittamisen vaiheessa, ettei kukaan anna yli 50-vuotiaalle naiselle töitä. Kirjoitin työttömyysaikana kirjan työttömyydestä. (Työ meni, mitä jäi - vaihtoehtoja elämänhallintaan, Kirjapaja). Kirja tuli kauppoihin samana päivänä, jolloin aloitin Työväen Sivistys Liitossa työttömille järjestettävien urasuunnittelukurssien kouluttajana eri puolilla Suomea. Kirjan tekstin olen skannannut toiselle kotisivulleni: www.Psykotieto.com > tietokirjat
Seuraavana on kirjan viimeinen aukeama, josta voi nähdä huolen, surun ja vihan:
ONNELLISUUS JA USKO
Kun onnellisuustutkimuksen tulokset ilmestyivät, iltapäivälehti kääntyi emeritusprofessori Markku Ojasen puoleen kyselemään kommentteja. Onnellisuusprofessoriksi tituleerattu Markku on tuttavani ja oli aikoinaan väitöskirjani ohjaaja. Hän on tunnustava kristitty ja on tutkinut myös uskonnollisuuden ja onnellisuuden suhdetta ja kertoo kotisivullaan seuraavaa:
"Uskon tai uskonnollisuuden sekä onnellisuuden välistä yhteyttä on tutkittu paljon, vaikka kummankin määrittelyyn liittyy omat ongelmansa. Tulokset ovat olleet aika johdonmukaisia.
- Sekä uskonnollinen osallistuminen että henkilökohtaista uskoa kuvaavat mittarit ovat olleet yhteydessä onnellisuuteen. Myös tästä suunnasta poikkeavia tuloksia on toki saatu.
- Yhdysvalloissa tulokset ovat olleet hyvin selkeitä.
- Köyhissä maissa yhteydet ovat samoin olleet vahvoja.
- Euroopassa yhteydet ovat olleet heikompia; erityisen heikkoja ne ovat olleet pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, joita eräät tutkijat ovat jo nimittäneet ateistisiksi valtioiksi. (Zuckerman, Silberman & Hall)
- Omissa tutkimuksissani vain uskonnollisesti aktiivisin ryhmä on erottunut hiukan positiiviseen suuntaan."
Piispa Mari Leppänen - entinen vanhoillislestadiolainen - totesi Perjantai-ohjelmassa vuosi sitten, että tutkimusten mukaan silloin kun usko on sisäistettyä se synnyttää hyvinvointia ja auttaa kriiseissä.
ONNELLISIA KOKEMUKSIA
Päätin vuonna -80 maalata onnellisen kesän muiston.
Perjantai-ohjelman teemana noin vuosi sitten oli hengellisyys ja sen alussa Arman Alizar selosti 13 minuuttia omia näkemyksiään. Siinä tuli esiin, että hänen äitinsä oli harras kristitty. KATSO>>> Samassa ohjelmassa nuori vanhoillislestadiolainen perheenisä totesi: "Musta tuntuu, että me ollaan tosi onnellinen joukko." Samaa vakuuttivat nuoret Suviseuroissa Ylen lestadiolaisista nuorista kertovassa dokumenttisarjassa "Suvikset".
Arman Alizarin Ylellä esitetystä dokumenttisarjassa aikamme ilmiöistä esitettiin keskiviikkona osa, jossa nuoret uskoon tulleet miehet vakuuttivat omaa onnellisuuttaan. Varsinkin River-seurakunnassa ilmeet olivat iloisia.
Uskossa oleminen ei ole mikään jatkuvan onnen tae, mutta on totta, mitä Anna-Mari Kaskisen sanoittamassa virressä lauletaan: Onneni on olla Herraa lähellä.
Tunsimme olevamme Herraa lähellä, kun viime syksynä kokoonnuimme ystävyysseurakuntien vieraiden kanssa Tammelan Pyhäjärven rantaan katsomaan auringonlaskua ja joku aloitti spontaanisti tuon Anna-Marin sanoittaman virren. Me lauloimme nelikielisesti: unkariksi, viroksi, latviaksi ja suomeksi. Linkistä pääsee Facebookiin, johon olin sen postannut.
Virsikirjassamme se on numero 517
1.
Herra, kädelläsi
asua mä saan,
turvallisin käsi päällä maan.
Siellä kaikki saavat
uuden sydämen,
rauhan annat haavat sitoen.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.
2.
Herra, kädelläsi
iloita mä saan,
se on rikas käsi antamaan.
Siellä armahdusta
meille tarjotaan
eikä kadotusta milloinkaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.
3.
Herra, kädelläsi
itkeä mä saan,
kohonnut ei käsi kostamaan.
Sitä naulat pisti,
pahuus ihmisten,
anteeksi soi risti kaiken sen.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.
4.
Herra, kädelläsi
uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa
uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.
Seuraavassa Jokioisten kanttori, ystäväni ja blogini lukija laulaa virttä kuopuksensa kanssa joitakin vuosia sitten. KUUNTELE>>>