VAPAAKSI UUSHENKISYYDESTÄ
Olen kristittyyn sukuun syntynyt ja olin esirukousten lapsi. Kuitenkin aloitin aikuisuuteni alussa vuodesta -66 lähtien kahdeksan vuoden ajan aamuni joogalla ja aurinkotervehdyksellä. Tunteja sen jälkeen toisella puolella maailmaa Trinidanin saarella minua muutaman vuoden nuorempi hindusukuun syntynyt entinen joogi Rabi Maharaj aloitti aamunsa rukoilemalla Jumalaa Jeesuksen nimessä.
Tapasimme toisemme Mikkelissä 90-luvulla Raamattuopiston hengellisillä päivillä. Kummallakin meistä oli silloin ja on edelleen huoli niistä, jotka etsivät totuutta uushenkisyydestä ja itämaisista uskonnoista ja niiden muunnelmista sekä erilaisista energiahoidoista. Myös heistä oli meillä ja on yhä huoli, jotka luulevat olevansa kristittyjä, mutta ovat omaksuneet uushenkisyydestä näkökulmia, jotka ovat ristiriidassa mm. sen kristillisyydessä keskeisen opin kanssa, että Jeesus on ylösnoussut tai että Jeesus syntyi ihmiseksi sovittaakseen syntimme, tai että ihmisellä on vain yksi elämä maan päällä jne.
Kun olin kymmenenvuotias partiolainen, luin partiolaisten käskyjä, joista yksi oli: partiolainen kunnioittaa toisen vakaumusta. En tiennyt, mitä vakaumus tarkoittaa ja kysyin sitä äidiltä. Kun äiti oli selittänyt, kysyin: "Pitääkö myös kommunistin vakaumusta kunnioittaa?". Äiti totesi, että kyllä. Minun on ollut helppo kunnioittaa kommunistin vakaumusta, mutta uushenkisen vakaumusta ei niinkään. Muistan itse, miten varma olin, että oma uushenkisen jumalakuvani oli oikea ja totta. Kun asumuserosovittelutilanteessa selitin silloisen Johanneksen kirkon kirkkoherralle Erkki Kurki-Suoniolle omaa uskonkäsitystäni, hän torjui ajatukseni jyrkästi ja sanoi lopulta: "Tuollaiset ihmiset, jotka ovat kehränneet itse itselleen oman uskontonsa ja ovat siinä tyytyväisiä, ovat kaikkein pahimpia". Kun tapaaminen oli päättymässä, hän totesi: "Yleensä olen päättänyt tapaamiset lukemalla Herran siunauksen, mutta teille en halua sitä lukea". – Enpä sitä häneltä kaivannutkaan. Meinasin erota kirkosta samantien.
Minulle on haasteellista kunnioittaa uushenkisen vakaumusta ja nähdä hänen ajatuksensa arvokkaina, vaikka ne ovat kuitenkin yleensä vilpittömän pohdinnan tuloksia. He ovat löytäneet jotain hyvää, mutta joskus hyvä voi olla parhaan vihollinen, sanoi jo edesmennyt ystäväni Maija, kun keskustelimme uushenkisyydestä. Uushenkisyydestä vapautuneet kertovat mielellään oman tarinansa kohdatessaan niitä ajatuksia omaksuneita. Sen ei pitäisi loukata ketään. Tarinoita on myös julkaistu kirjoina. Netistä löytyy suuri määrä uushenkisyyden maailmasta pois lähteneiden kertomuksia.
Minulle tärkein kirja tältä alueelta on Rabi Maharajin yhdessä Dave Huntin kanssa kirjoittama kirja, joka julkaistiin vuonna 1977. Sitä oli vuoteen 2017 mennessä käännetty jo 72:lle kielelle. Rabi Maharaij ei ota provisioita myydyistä kirjoista, koska haluaa, että sen hinta jäisi mahdollisimman alhaiseksi. - Kerron kirjasta tuonnempana.
Olen käsitellyt aihepiiriä mm. kotisivullani: USKO>>>
ja blogissani: AJATUKSIA JÄLLEENSYNTYMISESTÄ >>>
Olen esikoiskirjassani, joka oli nuorten romaani (Perjantaienkeli, Perussanoma 1990) käsitellyt jälleensyntymistä ja New Agea ja kerron siinä myös Rabin kirjasta.
"Anna saa joululahjaksi kirjan, joka pisti miettimään. Tosin Anna on sitä mieltä, ettei
Omasta polustani voin kertoa jotain tässäkin. Menin
ateistina rippikoululeirille, mutta rippikoulusta lähtien olin uskonut Jumalan
olemassaoloon. Kun rukoilin New Age vaiheeni aikana Jumalaa, rukoilin
mielestäni kristinuskon Jumalaa. Jeesuksen nimessä en rukoillut, koska en
tiennyt hänen merkitystään. Lisäksi opetus, jota imin eri lähteistä, oli
kaukana kristinuskosta.
Nuorena lempikirjailijani oli Herman Hesse, joka oli lähetystyöntekijöiden poika ja kiinnostunut itämaisista uskonnoista. Se näkyy myös hänen kirjoissaan. Ehkä hänen kirjansa ensin avarsivat ajatteluani ja vaikeudet elämässä saivat minut hakeutumaan 60-luvulla Ture Aran joogakurssille. Ajattelin, että joogan avulla saavuttaisin mielentyyneyden. Löysin äsken netistä hänen ylösnousemusmeditaationsa ohjeen. Minua kauhistuttaa, mihin olin sotkenut niihin aikoihin itseni. En muista olinko kurssilla omaksunut hänen kolmivaiheisen meditaationsa. En muista ainakaan yhdistäneeni sitä aamujoogaani. Meditaatio kuitenkin kuvaa millaisessa hengessä siellä annettiin opetusta. Meditaation toisessa osassa sanotaan:
2) Minä ajattelen: Minä Olen – Pyhä Totuus. Kun tämä ajatusmuotti on selvä, minä tunnen olevani minä itse tämä valo (= logos, kosminen tietoisuus, buddhi, Kristus, korkeampi minä; kaikki tarkoittavat samaa.) Annan tämän tunteen jatkua pyhässä hiljaisuudessa, kunnes sisässäni alkaa nousta riemullinen autuus, joka aivan kuin laajentaa sydäntäni.
Muutettuani Forssaan jatkoin joogaharrastusta Forssan kansalaisopiston joogatunneilla. Myös siellä oli meditaatioharjoituksia. Tunnin lopussa hyrisimme silmät kiinni pyhää Om-tavua ja ohjaaja sanoi, että jos näemme joitakin outoja kuvia, meidän ei tarvitse pelästyä. Minä en onneksi nähnyt.
Lokakuussa on Forssan Kirjaston yläkerrassa taideyhdistyksemme näyttely, jonka aiheena on taiteilijan maailma. Erikoinen aihe. Sinne odotetaan paitsi omakuvia myös kuvia sielunmaisemista. Ensimmäisen omakuvani maalasin 70-luvulla ja siihen ymppäsin myös sielunmaisemaani. Kun järjestelen taulujani varastossa, törmään siihen joskus ja minua kauhistuttaa se taulu. Tummasävyiseen tauluun on maalattuna naamani ja kuvittelemani henkiopas, ja köynnöskasvi, jonka nyt koen liaaniksi, joka kuvaa kaikkea sitä okkultistista pimeyttä, minkä keskellä elin. Luulin eläväni valossa, mutta elin pimeydessä.
Helsingin teosofisessa seurassa, jossa kävin nuorena astrologiakurssilla, tarkastelin ihmisiä ja joidenkin kasvot hohtivat henkisyyttä. Kun katselin Krohnin sukuun kuuluvaa vanhaa miestä, ajattelin että hänestä loistava valo kertoi minulle, että olen oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten seurassa.
Törmäsin niissä piireissä myös toisenlaisiinkin ihmisiin. Minulla oli ystävä, jonka kanssa etsimme käsiin New Agen alueen kirjoja ja kerroimme tosillemme löydöistä. Kerran kuulin, että Turussa on kirjakauppa, jossa myydään okkultistisia kirjoja. Matkustin Turkuun niitä ostamaan. Kun löysin kaupan, se oli tyhjä. Sitten takahuoneesta verhojen takaa ilmestyi ikäiseni mies, jonka ulkoisen olemuksen olisi pitänyt varottaa minua. Mutta mitkään hälytyskellot eivät soineet. Olin vain innoissani kirjavalikoimasta. Mies oli Pekka Siitoin, josta en silloin tiennyt vielä mitään. Hänellä oli samanlaiset viikset kuin Hitlerillä ja lyhyet nahkahousut ja asu muutenkin kuin Hitlerjugendin jäsenellä.
VAIKEAT AJAT LISÄÄVÄT ETSINTÄÄ
Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen kesäpäivillä sen entinen toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen totesi, että tänä aikana on valtavasti etsintää, mutta se ei kohdistu kristinuskoon vaan kanavoituu uushenkisyyteen. Viime sodan aikana Suomessa rukoiltiin paljon Kolmiyhteistä Jumalaa. Toisaalta kerrotaan, että valtionjohtoon kuuluvia henkilöitä kävi henkimaailman kanssa seurustelevan Aino Kassisen luona kyselemässä ohjeita.
Gerda Ryti piti sodan loppuvaiheissa radiossa kuuluisan puheen, jossa kehotti Suomen kansaa rukoilemaan maamme puolesta. Hänen viestinä oli oikea, vaikka Gerda Ryti harjoitti yhteyksiä henkimaailmaan, mikä on Raamatun vastaista. Näin aikoinaan televisiossa dokumentin, jossa Gerda Ryti kertoi, että hänen henkioppaansa oli ilmoittanut, että Saksa tulee voittamaan sodan, SILLÄ SAKSA EDUSTAA VALKEUDEN VALTOJA.
Jumala vastasi rukouksiin ja Suomen säilyminen itsenäisenä oli ihme. Rauha oli kuitenkin hauras ja pelko Neuvostoliittoa kohtaan jatkui. Puhuttiin ns. "Vaaran vuosista". Etsintää oli paljon, ja se kohdistui kristinuskoon, silloin puhuttiin herätyksen ajoista. Kirkot täyttyivät etsivistä ihmisistä ja uskon löytäneistä.
EROON UUSHENKISYYDESTÄ
Television kanava seitsemän "Tuiki taivaallista" -ohjelmassa minulle tuttu pappi Kaisa Tuikkanen keskusteli Isa Tuhkalaisen kanssa, joka kertoi matkastaan New Agesta kristinuskoon. Siitä on tehty lyhennelmä, jonka voi kuunnella linkin kautta. KUUNTELE>>>
Kaisa Isa
Isa Tuhkalainen kertoo netissä kristinuskon
näkökulmasta uushenkisyyden erilaisista ilmiöistä, joihin on perehtynyt.
Ensimmäinen opetus koskee Reiki-hoitoja
Toinen osa kertoo uskosta enkeleihin
Kolmannessa osassa hän puhuu vetovoimanlaista ja siitä, miten sen vaikutteet näkyvät myös kristillisellä rintamalla. Hän puhuu myös ykseystietoisuudesta, johon liittyy suvaitsevuusvaatimus.
VIRPI KÄTKÄ – ETSIJÄ JA LÖYTÄJÄ
Virpi Kätkä oli esittänyt joitakin vuosia sitten julkisuudessa uushenkisyyteen viittaavia ajatuksia. Kun luin hänen hänestä tehtyjä haastatteluja, ahdistuin. Virpi Kätkästä tuli yksi niistä julkkiksista, joiden vapautumista uushenkisyydestä olen rukoillut. Siinä vaiheessa, kun kuulin hänen aloittaneen teologian opinnot, en vielä ollut vakuuttunut siitä, että hän on vapautunut NewAgesta. Mutta katsottuani seuraavan videon hänestä iloitsen siitä, että hän on varmasti oikealla tiellä.
HARHAANJOHDETTU
Marja (Nimi muutettu) asui aikoinaan muutaman vuoden paikkakunnallamme. Hän liittyi täällä kirkkokuoroon. Siinä vaiheessa häntä oli alkanut askarruttaa New Agen ja kristinuskon erot. Hän meni seurakunnan diakonissan luo kertomaan kokemuksistaan ja tämä kuunteli kauhistuneena. Koska hän ei osannut auttaa, hän lähetti Marjan luokseni. Siinä vaiheessa Marja ei ollut vielä irtisanoutunut uushenkisyydestä, mutta ei ollut vielä sisällä kristinuskossakaan. Uskoon tulonsa jälkeen hän kertoi vuonna 2001:
En koskaan epäillyt, että on olemassa Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki. Mutta vähitellen ajatteluni muuttui siellä kommuunissa annetun opetuksen mukaiseksi. Jumala olinkin minä itse. Toisaalta jumala oli myös erillinen olento. Jumalakuva oli kuin pallo, josta ei oikein saanut otetta. Kyllä me puhuttiin Jeesuksesta Kristuksestakin ja rukouksissa mainittiin myös hänet. Meillä ajateltiin, että ihmisen piti itse ansaita oma jumaluutensa.
Minulla toimi automaattikirjoitus ja siinä oli aina ilmoitus, että kättäni ohjaa jumala, enkä minä sitä epäillyt. Harjoitin kaukoparantamista ja käsillä parantamista ja aina olin varma, että jumaluus minussa toimii. Muutenkin tunsin, että hallitsen omaa elämääni ja pystyn mihin vaan.
Suurin muutos oli, kun tajusin, että minä en ole mitään. Minä en hallitse itseäni ja elämääni vaan Jumala hallitsee. Se oli kova paikka, romahdus. Se oli kuin suuren rakkauden menetys. Menetin itseni jumalana.
Alussa Marjan vierellä kulkiessani tajusin, miten paholainen haluaa konkreettisesti kynsin hampain pitää omistansa kiinni ja mitä syvemmin ihminen on ollut kietoutuneena uushenkisyyden maailmaan, sitä kovempi on taistelu siitä irti. Annoin hänelle avuksi taisteluihin luettavaksi Rabin kirjan.
Marja muutti pois paikkakunnaltamme ja palasi muutama vuosi sitten takaisin. Hän kertoi, että uskontiellä vaeltaminen oli ollut astumista yhden askeleen eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Erilaisia pimeyden maailmasta tulleita kokemuksia oli alun jälkeen vielä joidenkin vuosien ajan. Vuonna 2015 hänen elämänsä muuttui, hän kertoo, että tuli vallankumous ja tuli rauha, usko muuttui elävämmäksi ja alkoholikin jäi pois. Marja pitää luonaan säännöllisesti yhteiskristillisiä kotikokouksia, joissa me eri seurakuntiin kuuluvat tapaamme toisiamme.
RABIN TARINA
Olen käyttänyt seuraavassa lähteinä hänestä kertovaa kirjaa ja intialaisille suunnattua Jeesuksesta kertovaa kotisivustoa: (https://sites.google.com/site/whoisthisjesus/maharaj).
Kirja kertoo Rabin elämästä hinduna ja kääntymisestä kristityksi. Hänet oli koulutettu joogiksi.
Rabi (s. 8.8. 1947) varttui Trinidadissa, missä hän myös kääntyi Kristityksi. Hän on eniten matkustanut hindukäännynnäinen, joka on puhunut tuhansille korkeakouluissa, yliopistoissa, kirkoissa ja ristiretkillä maailmanlaajuisesti.
Sain tietää Rabi Maharajista ensimmäisen kerran kummitädiltäni, joka oli kuullut hänen puhuvan Jyväskylässä. Sain myös kirjan lahjaksi häneltä. Kun Rabi tuli Raamattuopiston kutsumana Suomeen kesäpäiville Mikkeliin, menin sinne ja sain keskustella Hänen kanssaan ja kiittää häntä hänen kirjastaan.
Rabi kasvoi ainoana lapsena, pyhän miehen poikana. Isä
eli elämäänsä lootusasennossa sanomatta sanaakaan. Rabi koki menettäneensä
jotain hyvin tärkeää, koska isä ei koskaan edes katsonut häneen. Isä kuoli, kun
Rabi oli 7-vuotias. Isän saavuttamaa transsimaista tilaa kutsutaan idässä
korkeamman tietoisuuden tilaksi, ja se voidaan saavuttaa vain joogaan kuuluvan syvän meditaation
avulla.
"Kun isä kuoli, tunsin menettäneeni kaiken. Vaikka olin tuskin tuntenut häntä isänä, hän oli ollut inspiraationi -- jumala -- ja nyt hän oli kuollut.
…
Isäni hautajaisten jälkeen minusta tuli kodissamme usein vierailevien ennustajien ja astrologien suosikkikohde. … Oli rohkaisevaa kuulla, että kaikki kämmenissäni olevat viivat ja planeetat ja tähdet tulkitsijoiden mukaan ennustivat, että minusta tulisi suuri hindujohtaja.
Olin vasta 11-vuotias, ja monet ihmiset kumarsivat minua ja laskivat jalkojeni juureen lahjoja: rahaa, puuvillakangasta ja muita aarteita ja ripustivat kaulaani kukkaseppeleitä uskonnollisissa seremonioissa."
Ensimmäinen kokemus Jeesuksesta Rabilla oli, kun hän kerran kohtasi suuren käärmeen, joka tuli häntä kohti. Hän muisti äitinsä sanat:
"Rabi, jos olet todellisessa vaarassa eikä mikään muu näytä toimivan, on toinen jumala, jota voit rukoilla. Hänen nimi on Jeesus."
"Jeesus! Auta minua!" Yritin huutaa, mutta epätoivoinen itku tukahtui ja tuskin kuului.
Yllätyksekseni käärme kääntyi ympäri ja vääntyi nopeasti pensaan alle. Hengittämättömänä ja edelleen vapisevana olin täynnä ihmeellistä kiitollisuutta tälle hämmästyttävälle jumalalle, Jeesukselle. Miksi äitini ei ollut opettanut minulle enemmän hänestä?"
Rabi menetti myös äitnsä, joka lähti Intiaan viemään miehensä tuhkaa siroteltavaksi Ganges-virtaan ja lupasi tulla pian takaisin. Hän meni kuitenkin Intiassa opiskelemaan yliopistoon ja palasi Trinidanin saarelle vasta yhdentoista vuoden kuluttua. Rabi kasvoi sukulaistensa parissa isossa talossa ja ikävöi jatkuvasti äitiä.
Neljätoistavuotiaana Rabi joutui uskonnolliseen kriisiin. Niihin aikoihin Krishna-serkun kristitty ystävä (entinen hindu) Molli tuli kerran kylään ja kertoi hänelle Jeesuksesta, mutta Rabi väitti vastaan.
Pois lähtiessään Molli kehotti Rabia ennen nukkumaan menoa polvistumaan ja rukoilemaan, että Jumala näyttäisi hänelle totuuden.
Ylpeys vaati Rabia hylkäämään Mollin kehotuksen, mutta lopulta hän rukoili: "Jumala, tosi Jumala ja Luoja, näytä minulle totuus. Pyydän sitä sinulta Jumala!"
Jonkin aikaa sen rukouksen jälkeen Krishna-serkku tuli hänen luokseen pienen mustan kirjan kanssa, jossa kerrottiin Jeesuksesta ja näytti joitakin lauseita sieltä. Hän myös kutsui Rabia kanssaan hengelliseen kokoukseen. Rabi suostui menemään. Siellä oli paikalla vain noin tusina ihmisiä. Kirjassa selostetaan sykähdyttävästi kuuden sivun verran kokousta, jossa "Gurun kuolema" tapahtui.
"Saarnaajan saarna perustui psalmiin 23, ja sanat "Herra on minun paimeneni" saivat sydämeni hyppäämään. Selitettyään psalmin saarnaaja sanoi: "Jeesus haluaa olla paimenesi. Oletko kuullut Hänen äänensä puhuvan sydämellesi? Mikset avaisi sydäntäsi Hänelle nyt? Älä odota huomiseen - se voi olla liian myöhäistä! " Saarnaaja näytti puhuvan suoraan minulle. En voinut viivytellä enempää.
Polvistuin nopeasti hänen eteensä. Hän hymyili ja kysyi, haluaisiko joku muu ottaa vastaan Jeesuksen. Olin ainoa Sitten hän pyysi kristittyjä tulemaan eteen ja rukoilemaan kanssani. Useat polvistuivat vierelleni. Hindut olivat kumartaneet edessäni vuosia – ja nyt polvistuin kristityn edessä.
Toistin ääneen hänen jälkeensä rukouksen, joka kutsui Jeesuksen sydämeeni. Kun saarnaaja sanoi: "Aamen", hän ehdotti, että rukoilisin omin sanoin...Ennen kuin lopetin, tiesin, että Jeesus ei ollut vain yksi useista miljoonista jumalista. Hän oli Jumala, jota olin etsinyt.
Seuraavana päivänä kävelin päättäväisesti kodin rukoushuoneeseen Krishnan kanssa. Yhdessä kannoimme pihalle kaiken: epäjumalat, hindujen kirjoitukset ja uskonnolliset esineet. Halusimme päästä eroon kaikista siteistä menneisyyteen ja darin voimiin."
Kirjassa kerrotaan, miten sen jälkeen suvussa kolmetoista henkeä tuli uskoon ja kotiin tuli aivan uudenlainen rakkaus ja vihamielisyyksiä sovittiin. Osa sukulaisista oli kauhuissaan Rabin kääntymisen takia ja koulussa häntä pilkattiin.
Rabi aloitti 21-vuotiaana lääketieteen opinnot Lontoossa. Hän kuitenkin koki, että Jumala ei halunnut hänestä lääkäriä vaan evankelistan ja hän vaihtoi opinahjoa Raamattukorkeakouluun. Kirjassa kerrotaan hänen elämänsä voitoista ja tappioista. Elämä ei ollut suinkaan helppoa uskoontulon jälkeen. Kirja kertoo avoimesti vaikeuksista. Äiti asui temppelissä ja heidän välillään oli jännitteinen suhde. Kirja on julkaistu vuonna 1977 ja siihen mennessä äiti ei ollut tullut uskoon. Rabi asui Sveitsissä ja äiti Intiassa.
Tässä
vuonna 2017 USA:ssa pitämässään puheessa hän käsittelee hinduismia, buddismia
ja joogaa. KATSO>>>
Rabi Maharaj on nykyään 77-vuotias, mutta kiertää luennoimassa edelleen. Kuvassa hän on Keniassa tämän vuoden tammikuussa. KUUNTELE>>>
JUMALAN KOLMIYHTEISYYS
Me elämme kirkkovuodessa helluntain jälkeistä aikaa. Se mainitaan aina myös luterilaisissa kirkoissa sunnuntain messun alussa. Minulle uushenkisyyden jättäneenä helluntain merkitys on ollut valtava. Helluntai tarkoitti kristillisen kirkon syntymää. Pyhä Henki toimii eri kirkkokunnissa ja seurakunnissa ja yhdistää meitä, vaikka emme olekaan samaa mieltä kaikista opillisista asioista. Marjan uskonelämän vallankumous oli Pyhän Hengen vaikuttama. Ilman Pyhän Hengen antamaa rohkeutta en minäkään kirjoittelisi mielipiteitäni uushenkisyydestä.
Uskoontuloni jälkeen sain tietää, että Jumala on kolmiyhteinen: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Uudenlainen maailma avautui minulle. Jos kiinnostaa, voit lukea blogini Blogin otsikko päättyy kysymysmerkkiin. Olen kohdannut hengellisissä piireissä myös ilmiöitä, jotka kuuluvat mielestäni uusihenkisyyden maailmaan.
Ensi sunnuntai on viidestoista sunnuntai helluntaista ja sen aiheena on kiitollisuus. Kirkkovuosikalenterissa sanotaan: "Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille."
Oletan, että kirkoissa lauletaan kiitokseen liittyviä virsiä, mutta olen valinnut loppuun helluntaivirren.
1.
Jumala, anna Henkesi,
on hänet oma Poikasi
luvannut uskoville.
Me rukoilemme sinua:
Lähetä Henki taivaasta
kaikille kaipaaville.
2.
Henkesi lahjaa päällä maan
ei ansiosta ainutkaan
voi saada palkaksensa.
Sen kuollessansa ristillään
ansaitsi Kristus verellään
ja antaa omillensa.
3.
Jumalan Hengen turvissa
saan taivaan tietä kulkea,
hän neuvoo, ohjaa meitä.
Ja hänen viittaamansa tie
autuuteen, suureen iloon vie,
jos viekin vaivain teitä.
4.
Hän sille, joka sanalla
rakentaa Herran huonetta,
ylhäältä voimaa antaa.
Hän liikuttaa voi sydämet,
tiet Herran neuvoo salaiset,
armonsa lahjat kantaa.
5.
Näin sydämemme armollaan
hän avaa vastaanottamaan
kallista sanaa Herran.
Hän kylvää meihin siemenen,
ja sato satakertainen
voi siitä nousta kerran.
6.
Jos Herran armoon pakenet
ja hylkäät tiesi syntiset,
niin riemu taivaan täyttää.
Kun Henki meidät puhdistaa,
hän sydämemme uudistaa
ja työssään meitä käyttää.
7.
Hän aina uskollinen on,
hän auttaa alla ahdingon
kuoleman hetkeen asti.
Kun meidät viimein riisutaan,
hän auttaa oikein kuolemaan
Herrassa autuaasti.
8.
Nyt kuule meitä, Isämme,
kun Hengessä me huokaamme,
valaise tiemme kaita.
Varjele meitä uskossa
ja Hengelläsi virvoita
kuin aamukaste maita.